Katja ja Leroy keikalla Carusellissa

Kesä on täällä ja yhtenä sen ehdottomana tunnusmerkkinä on Katja Toivolan ja Leroy Jonesin saapuminen Suomeen New Orleansin pahimpien helteiden ajaksi. Suomeen on järjestynyt joitakin keikkoja ja täältä Leroyn on helppo vierailla eurooppalaisilla festivaaleilla. Suomen keikat tehdään SONOn lipun alla.

New Orleansia voi hyvällä syyllä kutsua trumpetistien kaupungiksi onhan kaupungin lentokenttäkin nimeltään Louis Armstrong New Orleans International Airport. The Big Easysta on kotoisin myös Leroy Jones, joka on vieraillut Suomessa 90-luvun puolivälistä lähtien. Hän on esiintynyt pienyhtyeiden ja big bändien solistina.

Eräällä vierailulla Leroyta säesti jopa The Police Symphonic Band eli kotoisammin Poliisisoittokunta. Leroyn soiton vaivattomuus ja tunnistettava soundi ihastuttaa joka kuuntelukerralla ja Katjan pasuuna soi hienosti, aivan kuin siinä olisi ollut uutta voimaa ja spirittiä.

Spirit Of New Orleans eli SONO perustettiin syksyllä 2001 ja sitä voi hyvällä syyllä pitää Leroyn omana bändinä, vaikka yhtyeen keulakuvana toimii puuhakas Katja Toivola.

Katja aloitti pasuunansoiton opiskelun 90-luvun alkupuolella ja suoritti opintonsa Helsingin Yliopistossa ja teki gradunsa neworleansilaisesta ReBirth Brass Bandistä. Tutkielman aihe oli Feel Like Funkin’ It Up ja sen Katja on sisäistänyt myös omaan soittoonsa. Katja voisi viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaansa tänä tai ensi vuonna.

 

-Äitini keksi jostakin syystä viedä minut Classic Jazz Festareille vuonna 1991, konsertteihin ja muutamiin jameihin. Perinnejazz vaan tarttui minuun enkä ole siitä sen jälkeen päässyt irti. Tunnen jazzin omaksi jutukseni.

Café Carusellissa oli yleisöä tuvan täydeltä ja tiskille muodostui jonoa, kun yhtyeen muusikot kasailivat instrumenttejaan ja halasivat ja kättelivät toisiaan.

SONOn kokoonpanossa on vuosien varrella ollut joukko muusikoita, joista on kasvanut kelpo New Orleans -jazzmuusikoita. Katjan ja Leroyn lisäksi tässä kokoonpanossa soittivat Riitta Paakki pianoa, Teemu Keränen bassoa ja Tommi Vainikainen rumpuja.

Pääosa illan aikana kuulluista kappaleista oli perinteellistä materiaalia. Kappaleiden rakenne on kiveen hakattu mutta kuitenkin sisältää aina jonkin verran ainutkertaisia yllätyksiä, joten muusikoiden tulee olla hereillä ja seurata mitä kulloinkin biiseissä tapahtuu.

Kun kehuin basistin ja rumpalin yhteistyötä, kuittasi Tommi Vainikainen, että he soittivat Teemu Keräsen kanssa yhdessä kahdeksan vuotta sitten. Molemmat soittivat myös hienoja sooloja ja kompin balanssi oli erinomainen.

 

Riitta Paakki tuo standardeihin uusia sävyjä. Sooloissaan hän liikkuu välillä sointumaailman äärirajoilla, juuri niin kuin New Orleansissa on tapana tehdä. Jazzissa ei ole vääriä ääniä, kyse on siitä, miten löytyy niille jatko. Tämä juuri luo soittoon jännitteen, joka pitää kuulijoiden mielenkiinnon yllä.

SONO:n keikka 10.6. oli Suomen Perinnejazz ry:n kevään viimeinen jazzilta Café Carusellissä. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Laitasaari kiitti yleisöä. -Tarkoitus ei ole jatkossakaan periä pääsymaksua, joten nauttimalla ravintolan palveluista takaamme homman jatkuvuuden.

TEKSTI: Harri Aavaharju