”Pariisin pianisti” oli suomalaisen jazzin peruskiviä

Valto Laitinen (1926 – 2004) oli 1940-50 lukujen taitteessa merkittävä jazzmuusikko. Helsingissä syntynyt Valto aloitti uransa jazzpianistina. Hän menestyi vuonna 1949 Pariisin jazzfestivaaleilla pidetyssä pianokilpailuissa ja muutti sinne pysyvästi, kertoo Pepe Teirikari. – Valto loi siellä hienon uran viihdemusiikin tekijänä ja löysi Pariisissa rakkauden, joka kesti loppuun saakka.

 

Helsingin Koelyseossa 1940–1944 koulunsa käynyt Laitinen opiskeli pianonsoittoa  koulutoverinsa Matti Raution johdolla ja kiinnostui jo kouluaikanaan jazzista. Vuonna 1947 hän liittyi Olli Hämeen kvintettiin, jossa soitti vuoden verran. Hänen tyylillisiä esikuviaan olivat Nat King Cole ja Lennie Tristano.

 

– Valto Laitinen soitti muun muassa Finnish All Stars kokoonpanossa, joka teki Tukholmassa komean äänityksen The Man I Love – Blue Skies. Mukana levytyskeikalla oli ajan keskeisiä jazzmiehiä kuten Erik Lindström, Ossi Runne, Risto Vanari, Göran Ödner ja Gustav Lackman.

 

Myöhemmin Laitinen soitti vielä Jorma Weneskosken ja Leo Lindblomin yhtyeissä. Hän ryhtyi myös säveltämään 1950-luvun alkupuolella eikä unohtanut kotimaataan, vaan vieraili muun muassa Kaamos-jazzeilla.

 

Vuonna 1988 Valto Laitinen & Antti Sarpila tekivät kauniin yhteistuotannon Autumn In Paris & Somewhere Else. Antti muisteli yhteistyötään Laitisen kanssa:
– Kävin 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa muutamaankin otteeseen Pariisissa ja levytimme em. levyn. Sen lisäksi olen mukana Valton Valituille Paloille tekemässä suurprojektissa, jossa soitan useammassa kymmenessä kappaleessa. Soitot tehtiin Valton kotistudiossa, jossa ei ollut äänieristystä. Yksi otto piti keskeyttää kun yläkerrasta kuului jymähdyksiä parin sekunnin välein. Valto soitti huoneistoon ja siellä otettiin pikkupojalta kengurukeppi pois vähäksi aikaa.

Suomen euroviisukarsintoihin Laitinen on osallistunut kappaleilla Unohdusta ei ole, Sua rakastan, Noustaan perhosilla lentämään ja Rakastunut nainen. Laitisen sävellyksiä ovat myös Kun syksy saapuu Helsinkiin ja Kai laulaa saan, jonka hiljattain edesmennyt Pentti Lasanen äänitti YLEn kantanauhalle 1970.

 

– Pariisissa Valto soitti klubeilla, lähinnä paussipianistina, mutta varsinainen tähtityö oli maailmanluokan ja viidentähden hotelli Ritzin pianistina. Ritzin baarissa saattoi törmätä oikeastaan kehen tahansa Ranskan presidentistä Frank Sinatraan.  Valto arveli, että Ritzissä saattaa selvitä, jos osaa 1200 kappaletta.

 

”Jos Ritzissä ei pysty ensimmäiseen melodiatoiveeseen voi siitä seurata toinen. Se on jo osattava. Jos kävisi niin, että kolmanteen toiveeseen ei pysty vastaamaan, on parasta itse pyytää lopputili.”  – Onneksi näin ei Valtolle käynyt.  Viisitoista vuotta Valto soitti Ritzissä ja se on todella paljon. Elokuvatuottajalle oli todella suuri into ja innostus kuvata ja jälleen elää Valton huippuhetket Pariisissa.

 

Lisää Valto Laitisesta voit katsella Pepe Teirikarin tuottamasta elokuvasta ”Valto Laitinen – Pariisin pianisti”. Klikkaa TÄSTÄ.

 

 

 

Timo Valkamo täyttää 75-vuotta

Pitkän linjan rumpali Timo Valkamo täyttää 12.4. 75-vuotta. Hän soittaa muun muassa Alte Kameraden -orkesterissa ja on usein nähty vieras pääkaupunkiseudun eri jami-tapahtumissa.

Timo otti vastaa ”China Boy” -kiertopalkinnon 2017 Sture 21 jameissa, juttu TÄSSÄ.

Suomen PerinneJazzin ry:n parhaimmat onnittelut!

Pentti Lasanen 1936-2021

Muusikko Pentti Lasanen siunattiin haudan lepoon 9.4.2021 Helsingissä. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen 13.3.2021.

Suomen PerinneJazz ry kunnioittaa arvostetun perustaja- ja kunniajäsenensä muistoa Errol Garnerin “Mistyllä”, jonka Pentti puhalsi unohtumattomasti 22.9.2018 alttosaksofonilla yhdistyksen konsertissa  “Lauantain toivotut – Haikeasti svengaten”.

Klikkaa TÄSTÄ!

Mistyn tulkinta oli samalla Pentin viimeinen julkinen esiintyminen hänen lähes 70-vuotisella monipuolisella muusikon urallaan. Orkesterina soitti Uusi Radion Rytmipojat.

Kappaleen on sovittanut Seppo Hovi, äänittänyt Mika Kinnunen, miksannut Robi De Godzinsky ja videon editoinut Mikko Virto.

Pentin muistokirjoitus löytyy TÄSTÄ.

 

 

 

 

Mitä tekemistä Georg Otsilla on jazzin kanssa?

Pepe Teirikari: – Säikeen kautta! Rauno Lehtinen oli myös jazzmies, se on tuo ohut säie. Säveltäjä Ranen  Muuttuvat Laulut on kuin tehty Georg Otsille.

 

Toisen tarinan mukaan Jaakko Borg teki sävelmän jo aiemmin tarkoituksenaan tehdä reipas humppafoksi, mutta siitä tuli niin kaunis että se jätettiin odottamaan. Kun Georg Ots oli tulossa jälleen Suomeen levyttämään vuonna 1970, slaavilaisvaikutteinen mollisävelmä kaivettiin esiin ja annettiin Juha Vainion sanoitettavaksi. Borg julkaisi sävelmän nimimerkillä V. Salanov.

 

Tarina kertoo että levytyksellä oli niin kiire että Junnu ehti kirjoittaa siihen vain yhden säkeistön.  Mutta toistettuna tuo säkeistö toimii loistavasti.

 

Tässä dokumentissa erikoisuutena on löytö Virosta.  Säveltäjä Eduard Kolmanovski tekee yhdessä Otsin kanssa kappaleen Rakastan Sinua Elämä.

 

Tällaista postia voitaneen lähettää korona aikana!   Vaikka tämä ei ole jazzia tämä on hyvää musiikkia.

 

Katso “Unohtumaton Georg Ots” tästä.

 

 

Siks oon mä suruinen – Toivo Kärki

Toivo Kärki ja rusetti
(KUVA: FB)

Toivo Kärjen (1915-1992) ura ravintolamuusikkona alkoi Tampereen keskustorin laidalta, Ravintola Funkiksesta 1.9.1933. Tästä hetkestä voidaan lukea alkaneeksi niin kuuluisan tavaramerkin, rusetin, käyttö, kertoo historioitsija, toimittaja Maarit Niiniluoto.

– Orkesterin työasuna oli smokki. Joka ilta tasan kello kahdeksan orkesteri aloitti. Repertuaari muodostui amerikkalaisesta, saksalaisesta ja kotimaisesta musiikista. Aluksi oli kuitenkin tunti viihdemusiikkia.LUE LISÄÄ

Suomalaisen populaarimusiikin ja perinnejazzin merkittävä toimija on kuollut

Muusikin monitoimies Pentti Lasanen menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana 13.3.2021 Helsingissä. Hän oli kuollessaan 84-vuotias, syntynyt 17.9.1936 Kotkassa. Lasanen ehti vaikuttaa 70-vuoden aikana monipuolisemmin suomalaiseen viihdemusiikkiin ja jazziin kuin kukaan muu.

Lasasen ainulaatuiseen uraan kuuluu valtava lista eri toimenkuvia; kapellimestari ja solisti eri kokoonpanoissa pienyhtyeistä sinfoniaorkesteriin, soolo- ja yhtyelaulaja, multi-instrumentalisti, sovittaja, säveltäjä, 1960-luvun modernin elokuvamusiikin tulkki ja kaikkea siltä väliltä.

Hän oli myös pedagogi ja teoreetikko, joka osasi kertoa analyyttisesti jazzin sisällöstä ja tavasta tehdä sitä omalle ja uudelle sukupolvelle. Todellinen Pelimanni, sanan myönteisessä merkityksessä ja mies, joka imi itseensä jo pikkupoikana swing-kauden svengin Ruotsista ollessaan siellä sotalapsena.

Lasanen oli perustamassa Suomen PerinneJazz ry:tä ja kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 2018. Hän kuului myös vuonna 2020 julkaiseman levyn The Best of Finnish Classic Jazz sovittajatiimiin ja siinä soittavaan orkesteriin Classic Jazz Society All Stars. Tämä konserttitaltiointi, jossa hän soittaa soolonumeronaan Erik Lindströmin sävellyksen Etkö Uskalla Mua Rakastaa, jäi yhdeksi Pentin viimeisistä äänityksistä.

 

LUE LISÄÄ

Erik Lindström – Ranskalaiset korot

 

Helena Siltala

Ranskalaiset korot on Erik Lindströmin säveltämä ja hänen vaimonsa Vuokko Lindströmin eli nimimerkki Hillevin sanoittama musiikkikappale. Se tunnetaan parhaiten Helena Siltalan levytyksenä vuodelta 1958. Sen myöhempiä levyttäjiä ovat Markku Arokanto, Eija Kantola, Vieno Kekkonen, Erkki Liikanen ja Reijo Taipale. Monica Aspelund teki kappaleeseen englanninkieliset sanat nimellä ”High Heeled Shoes”. Se on julkaistu kokoelmalla Songs Finland Sings: Popular Finnish Songs in English (2002).LUE LISÄÄ

”Vientijazzari” 80 vuotta

Pääkonsuli, jazzpianisti Jaakko ”Jaska” Harjula täyttää 80-vuotta 27.1. Helsingissä. Musiikki on tullut verenperintönä Mozartin syntymäpäivänä Hämeenlinnassa syntyneen Jaskan elämään. – Kotimme oli hyvin musikaalinen, vaativa isämme soitti ja opetti pianoa. Kaikkien viiden lapsen piti aloittaa pianon soiton opiskelu, kun täytti seitsemän vuotta.

– Jos halusi, sai myös soittaa selloa ja trumpettiakin. Opiskelin ensin pianoa ja trumpettia. Ensimmäinen keikkani oli Hattulan kirkon vieressä olevassa baarissa, jossa soitin huonon pianistin kanssa trumpettia. Siltä istumalta päätin ottaa pianon omaksi instrumentiksi; se oli viisas teko.LUE LISÄÄ

The Best of Finnish Classic Jazz

Suomen PerinneJazz ry (SPJ) on julkaissut ensimmäisen levynsä. Kaksois-CD:n kappaleet on valikoitu vuosina 2017, 2018 ja 2019 Savoy-teatterissa äänitetyistä konserteista. Esiintyvä orkesteri ”Classic Jazz Society All Stars” koostuu maamme huippumuusikoista perinteisen jazzin alueella. Soittajat edustavat syntymävuosiltaan viittä eri vuosikymmentä, joten taidot välittyivät isoisiltä pojanpojille ja päin vastoin.LUE LISÄÄ